Repullinen kirjoja

Oliko se pienen koulureppuni syy, että hyvin nopeasti koulutien alkuvaiheessa en jaksanut kantaa repussani koulukirjoja, vaan ne jäivät pulpetin kannen alle. Tuskin siitä voi reppua syyttää:-). Tosin reppu oli monesti täynnä kirjoja, mutta ne olivat päätyneet reppuuni kirjastosta, joka sijaitsi samassa rakennuksessa, kuin koulumme. Kirjasto oli myös kaupungin pääkirjasto, joten luettava ei loppunut ihan ekana vuotena. Into oli kova saada lukea kirjoja, mutta tilannetta hankaloitti lukutaidon melko hidas kehittyminen. Ekana kouluvuotena kannoin monet kirjat kotiin vielä lukematta niitä, koska en osannut, mutta kuin ihmeen kaupalla opin saamaan selvää kirjojen ihmeellisestä maailmasta. Tosin koulu ei siihen paljoa auttanut. Paljon olen pohtinut oliko kirjoihin uppoutuminen todellisuuden pakenemista vai uteliaisuutta uusiin maailmoihin. No Narnia ainakin oli hyvä paikka. Näin vuosikymmentenkin takaa muistan tuon kirjaston kirjahyllyjen kirjat:-). Missä mikin teos oli. Kirjasto tosin ei ole enään tuossa talossa ja minäkin asustan aika kaukana tuosta pitäjästä.