Julkinen vaatenaulakko

Koska ala-asteella en kuljettanut kirjoja kotona, koska pulpetti oli kirjoja varten oli minun koululaukku tosi pieni. Lämpimänä päivänä ei edes huppari tahtonut mahtua laukkuun, joten aika usein huppari jäi sille istumalle. Tosin tuo istuma paikka saattoi olla esim. koulun vieressä oleva ketomainen pelto tilkku, jonka vieressä oli jalkakäytävä. Onneksi siellä sijaitsi liikennemerkki johon, joku ystävällinen todennäköisesti täti ihminen oli usein ripustanut hupparini roikkumaan. Sieltä sen hyvin usein löysin, tosin, en tiennyt edes, että se oli kadonnut. Tämä julkinen vaatenaulakko, saattoi varoittaa virallisesti leikkivistä lapsista.