Reput ja laukut ovat seuranneet elämässäni. Minulla on moneen ollut erityinen ”suhde”. Jos olisin tekninen henkilö voisin kertoa näistä rakkaista teknisiä ominaisuuksia, mutta, kun en ole:-)(en tee sitä edes naisestani:-). Kerron heistä tarinoita, jotka antavat mielestäni paremman kuvan näistä kantovälineistä. Tulossa on mm. Savottaa, Klättermusenia, Lundhagsia, National Geographicia, Loweprota, Kata, Haltia ja joukko vailla nimeä. Toki voi mennä hetki ennen, kuin kaikki ovat päässeet esille.
lauantai 10. tammikuuta 2015
Napa
Eletään 80 luvun loppua olen matkassa ison ryhmän kanssa keski-pohjalaisilla nevoilla. Ruotsista hankkimani rinkka oli tosi toimissa. Jälleen kerran mietin, että mitä minä olen oikein rinkkaani pakannut, kun se painoi niin vietävästi. Toki ryhmän viimeisenä peränpitäjän paikalla saattoi painoon tulla oma lisänsä. Helle ja sankat paarma parvet oli päivän sana, kun ylitimme muistaakseni Pilvinevaa. Sellainen aika lettomainen oli tämä isohko suo. Läpi mentiin, mutta keskellä suota tuli pieni tauko, kun muutaman leiriläisen kanssa tutustuimme lähemmin suon märkyyteen. Napaan asti tipahtaminen rinkka selässä sai melkoiset naurut aikaan. Toisiamme hinaten pääsimme lopulta ylös suosta, mukava yhteisöllinen kokemus selviytymisestä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti