tiistai 30. joulukuuta 2014

Isäni perintö

Isäni jätti minulle mieluisan perinnön. Hän vei minut ulos luontoon jo hyvin pienenä ja olen siitä perinnöstä todella kiitollinen. Maallista omaisuutta ei hänelle jäänyt; hän oli eläessään jakanut kaiken mitä omisti eteenpäin. Minulla on rasia tasapainopilkkejä ja sininen pahvinen jättisalkku. Salkun hän oli löytänyt aikanaan jostain huutokaupasta. Säilytän salkussa talvimakuupussia. Pussi mahtuu salkkuun todella löysästi niin, että siitä ei tule lakihenkistä. Muistan hyvin viimeisen keskustelun isäni kanssa, ennen, kuin hän jatkoi matkaansa ikuisille vaellusreiteille. Hän löysi kirkon loppuvuosinaan. Ihmettelin hänen löytöään usein mielessäni. Kysyin häneltä suoraan, kun tapasin hänet viimeisen kerran. Mistä moinen:-)? Hän kertoi minulle viimeisen tarinansa. Hän oli hyvin pieni poika, kun hänen mummonsa kuljetti hänet kirkkoon sunnuntaisin potkukelkalla ja kirkkokahvit juotiin aina näillä retkillä. Ymmärsin isääni:-).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti