Tilhet joulukortissa

Osprey se isoin:-) En ole koskaan ollut anatomisten suuri ystävä, johtunee varmasti siitä, että ovat hiukan nirsoja miten niihin tavarat pakataan. Muutaman vuoden olen testaillut Ospreytä. Koko on hulppeet Sata litraa eli ei mikään pikku reppu, mutta tällä luonteella, rinkan saa siihen jamaan helposti, että sieltä ei loppumatkasta löydä mitään:-). Sotku ei kuitenkaan ole tämän tarinan pointti, vaan pyhähetki. Pohjoisessa oli juhannus tulossa. Olin työ komennuksella ryhmä nuoria oli matkassa ja olimme vaeltamassa. Päivän yksi menuu oli ihmetellä luomiskertomusta jutun pointti oli ymmärtää, kuka tämän kaiken takana on. Nuoriso alkoi väsämään näytelmiä, joten minulla oli hetki omaa aikaa ja, kuin tilauksesta kaksi kuukkelia vinkkasi minulle, että tule mennään. Minä lähdin seuraamaan mukaani lähti lapinkoirani Usma. Kuljimme kuukkeleiden matkassa tovin he johdattivat meidät lammen äärelle, josta lähti pieni joki. Kuukkelit hävisivät ja näyttämölle tuli iso tilhi parvi jonka keskiössä olimme Usman kanssa. Polvistuin katsomaan tuota näytelmää, jossa tilhet pyydystivät kiivaasti poikasilleen hyönteisiä veden pinnasta. He eivät piitaneet yleisöstä. Toisella korvalla kuulin etäältä luomisen ihmeestä. Hetki oli todella Pyhä.