Reput ja laukut ovat seuranneet elämässäni. Minulla on moneen ollut erityinen ”suhde”. Jos olisin tekninen henkilö voisin kertoa näistä rakkaista teknisiä ominaisuuksia, mutta, kun en ole:-)(en tee sitä edes naisestani:-). Kerron heistä tarinoita, jotka antavat mielestäni paremman kuvan näistä kantovälineistä. Tulossa on mm. Savottaa, Klättermusenia, Lundhagsia, National Geographicia, Loweprota, Kata, Haltia ja joukko vailla nimeä. Toki voi mennä hetki ennen, kuin kaikki ovat päässeet esille.
maanantai 15. joulukuuta 2014
Voima sanoja
Vaelluksella parhaimillaan sattuu ja tapahtuu, kun on ison ryhmän kanssa matkalla. Muistelemani Lemmenjoen reissu on yksi tapahtuma rikkaimminta retkistä, johtuiko kenties, että matkassa oli niin monta ensikertalaista. Painavat rinkat, kuljetut kilometrit ylös ja alas, uusi elämäntapa ja hienot maisemat. Olimme kivunneet erään pienen tunturin päälle, jotta näkisimme. Paaluu matkalla alas osa joukosta ehti kulkea jo pitkälle, kun minä tulin viimeisten kanssa peräpäässä. Kiveltä kivelle hyppelimme ja vauhti alkoi hiipua, kunnes se pysähtyi kokonaan ja tyttö lapselta pääsi tunteet pintaa voima sanojen säestämänä. Minä yritin pitää naamani peruslukemilla, hiukan nauratti. No jatkoimme matkaa ja pääsimme perille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti